Tampere Univ. Press huhtik 2011
Tie kestävään tulevaisuuteen- kirjan kuvaus

Ihmiskunta elää murroskautta. Tekniikan kehitys on muuttanut teollisuusyhteiskunnan globaaliksi tietoyhteiskunnaksi. Talouden  kasvu on nostanut elintasoa, mutta lisännyt luonnonvarojen ja energian kulutusta ja aikaansaanut maailmanlaajuisia ympäristöongelmia. Toiminta ei ole kestävää. Eri alojen asiantuntijat ovat arvioineet tulevaisuutta, mutta tekniikan tuntijat ovat lähes vaienneet. Tämä kirja valottaa tietä kestävään tulevaisuuteen tieteen ja tekniikan näkökulmasta.

Kestävä energia on tulevaisuuden avainkysymys. Kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi energian tuottaminen ja käyttö ovat johtamassa ilmastonmuutokseen. Riskien ymmärtämiseksi on tarkasteltava maapallon ilmaston muuttumista menneisyydessä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Miljoonien vuosien aikana ilmasto on vaihdellut luonnon aiheuttamista syistä laidasta laitaan. Muutokset ovat usein olleet äkkinäisiä ja tuhoisia. Ihmiskunnan vaikuttaminen ilmastoon on uhkapeliä, jonka seuraukset voivat olla kestämättömiä.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi vaaditaan uusiutuvaa energiaa, mutta uusiutuva ei riitä ja aiheuttaa riskejä. Puunpolton lisääminen kasvattaa kasvihuonekaasupäästöjä ja tuottaa terveydelle vaarallisia pienhiukkasia. Peltoperäisiä polttonesteitä tuotetaan ruuan kustannuksella. Tuulisähkö on kallista ja luonnonvaroja tuhlaavaa. ”Vihreä” ideologia vie harhaan.

Poliittiset päättäjät haluavat ratkaista ongelman ilmastolailla, joka määrittelee kehittyneiden maiden päästöjen 2050 olevan 80 % alemmat kuin 1990. Mutta laki ei toimi, kun tehokkaita päästöjen alentamiskeinoja kuten ydinvoimaa rajoitetaan. Tarvitaan energia-alan asiantuntijoista koottu kansainvälinen paneeli IPE ja paikallisesti laaditut ilmasto-ohjelmat.

Ihmiskunnan tie kestävään tulevaisuuteen rakentuu tieteen ja tekniikan määrätietoisella edistämisellä, ei uutta tekniikkaa vastustamalla. Led-valaistus kuluttaa  sähköä vain kymmenesosan hehkulamppuihin verrattuna. Sähköautot kulkevat kolmasosalla energiasta. Nanotekniikka mullistaa elektroniikan, materiaalitekniikan ja akkutekniikan. Se muuttaa toiminnot vähemmän energiaa ja luonnonvaroja vaativiksi. Luomutuotanto ei ole kestävää, sillä se vaatii huomattavasti enemmän peltoalaa. Geenitekniikka lisää maatalouden tuottoa ja takaa ruuan riittävyyden kaikille. Se myös mullistaa lääketieteen.

Globalisoituneessa tietoyhteiskunnassa pienen maan menestyminen riippuu viennin kilpailukyvystä ja tuonnista. Suomen hyvinvointi on tulevaisuudessa entistäkin enemmän huipputekniikan ja osaamisen varassa. On välttämätöntä, että tekniikan ja luonnontieteiden yliopistot sekä ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisellä tasolla.

Hyvä tulevaisuus edellyttää kansalaisten saavan koulutuksen, joka antaa tiedot ja taidot tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Peruskoulun, ammattikoulun ja lukion on huolehdittava luonnontieteiden ja tekniikan perusteiden opetuksesta yleissivistykseen kuuluvina. Median on pidettävä kansalaisten tiedot ajan tasalla. Tiede- ja tekniikkatoimitus on kulttuuritoimitusta ja urheilutoimitustakin tärkeämpi.

Tietoyhteiskunta edellyttää demokraattisen järjestelmän kehittämistä. Eduskunnassa päätettävät asiat vaativat asiantuntemusta tietoyhteiskunnan perusasioissa. Valtioneuvostossa tulee olla tiede- ja teknologiaministeri sekä muita tiedettä ja tekniikkaa tuntevia ministereitä.

Ihmiskuntaa voivat tulevaisuudessa kohdata ongelmat, jotka ovat ennen kokemattomia. Tietoyhteiskunnassa niiden hallinta on mahdollista. Asteroidien törmäysuhka voidaan välttää seurantajärjestelmällä ja torjuntatoimilla. Jättiläismäiset tulivuorenpurkaukset voivat kylmentää maapallon vuosiksi, joten on tärkeätä pystyä ennustamaan niitä ajoissa suojatoimiin ryhtymiseksi.

Yhteys maapallon ulkopuoliseen sivilisaatioon on sekä uhka että mahdollisuus.  

Martti Tiuri

 « Takaisin