Nykypäivä 4.2.2011
Talouskasvun ja työllisyyden toimenpideraportti
Kokoomuksen talouskasvua ja työllisyyttä pohtivan työtyhmän juuri valmistuneessa raportissa on esitetty 30 toimenpidettä Suomen parhaaksi. Esitykset lupaavat kaikkea hyvää kaikille kuten aikoinaan SMP:n vaaliohjelma. Valitettavasti esityksistä puuttuu yksi Suomen tulevaisuuden kannalta olennainen toimenpide. Suomen on nostettava tekniikan ja luonnontieteiden yliopistot lähelle kansainvälistä huipputasoa viennin, työllisyyden ja uusien kasvuyritysten turvaamiseksi.
Pienen maan hyvinvointiyhteiskunta ja työllisyys riippuvat ratkaisevasti viennistä. Viennillä saadaan varoja välttämättömään tuontiin. Tuonti tarjoaa runsaasti työpaikkoja kaupan, huollon, kotimarkkinateollisuuden jne tehtävissä, joten todellisuudessa vienti määrää työllisyyden. Viennin kilpailukyky on avainasemassa. 1990-luvulla teknillisten korkeakoulujen opetuksella ja tutkimuksella oli suuri osuus vientiteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamisessa ja viennin kolminkertaistamisessa.
2000-luvulla on uskottu menestyksen jatkuvan itsestään. Opetuksen ja tutkimuksen resurssien jälkeenjääneisyyttä ei ole korjattu. Teknillinen korkeakoulu (TKK) on pudonnut sata sijaa maailman tekniikan alan yliopistojen kansainvälisellä laatulistalla sijalle 140 (QS World University Ranking 2010). Samaan aikaan osaamisvaatimukset ovat kasvaneet sillä kehitysmaatkin ovat parantaneet osaamistaan.
Vuoden 2010 laatulista antaa synkän kuvan teknillisten tieteiden opetuksen ja tutkimuksen laadusta Suomessa. Kiinan, Etelä-Korean ja Intian tekniikan yliopistot ovat tunkeutumassa listan alkupäähän, mutta kaukana Suomen edellä ovat myös Indonesian, Thaimaan, Kreikan ja Turkin parhaat puhumattakaan Keski-Euroopasta ja Pohjoismaista. Pienten maiden yliopistoista paras on Sveitsin teknillinen korkeakoulu sijalla 8. Se on opiskelijamäärältään TKK:n kokoa, mutta toimintavarat valtion budjetista ovat viisinkertaiset.
Aalto-yliopiston TKK:n toimintavarat piti kaksinkertaistaa 130 miljoonan euron lisäyksellä, mutta toteutus on myöhässä. Yliopiston säätiön 700 miljoonan euron pääoma tuottaa 2012 alkaen noin 30 miljoonan euron lisätulot, mutta niitä ei ole tarkoitettu normaaleihin toimintamenoihin, jotka on saatava valtion budjetista. Resurssien lisäys alkaisi vaikuttaa nopeasti, koska yritykset ja yhteiskunta saavat heti laadukkaammin koulutettuja diplomi-insinöörejä ja tohtoreita. Pitkällä tähtäyksellä taataan uusien kasvuyritysten syntyminen.
Toimenpide-esitys: Tekniikan ja luonnontieteiden yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen tason nostaminen viennin kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi.
Laaditaan tekniikan ja luonnontieteiden yliopistojen kehittämisohjelma. Ohjelmasta vastaamaan nimetään valtioneuvoston kansliaan tiede- ja teknologiaministeri, jolla on yliopistotutkimuksen asiantuntemus. Ministerin käyttöön varataan valtion talousarviossa määräraha kehitysohjelman toteuttamiseen. Ministeri on vastuussa myös eduskunnalle annettavasta tulevaisuusselonteosta.
Martti Tiuri
professori emeritus