Puheenvuoro 21.2.2011 |
|
Metsien talouskäyttöön erikoistuneissa maissa metsätähteet ovat tärkein bioenergian muoto. Euroopan Unioni vaatii uusiutuvan energian osuuden nostamista EU-maissa keskimäärin 20 prosenttiin eli nykyisestä yli kaksinkertaiseksi 2020 mennessä. Valtaosa siitä olisi bioenergiaa pääosin puuta. Euroopassa metsien kasvu on 600 ja hakkuut 380 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yhden prosentin lisäys bioenergiaan vaatisi puuta 100 Mm3. Metsät eivät siihen riitä. Suomessa metsätähteitä (hakkuutähteet, harvennuspuu ja nyttemmin myös kannot )on jo pitkään käytetty paikallisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja lämmöntuotannossa. Energiateollisuus on kehittänyt polttotekniikkaa ja laitteita, jotka ovat merkittävä vientituote. Suomessa kohtuullinen metsätähteiden käyttö on perusteltua energiaomavaraisuuden ja työllisyyden kannalta.
Suomessa bioenergian osuus energiasta on metsäteollisuuden ansiosta ollut suuri, 28 %, joten EU on asettanut Suomelle tavoitteeksi 38 %. Siihen pääseminen vaatisi metsätähteiden käytön lisäämistä kohtuuttomasti. Energiaohjelman mukaan uusiutuvan osuuden lisäys toteutettaisiin pääosin lisäämällä metsätähteiden energiakäyttöä 8,5 miljoonaa kiintokuutiometrillä 2,7-kertaiseksi nykyisestä 2020 mennessä. EU:n mukaan metsäenergia on uusiutuvaa ja siis päästötöntä. Näin ei ole todellisuudessa, kun metsätähteiden käyttöä lisätään. Rankat, kannot ja harvennuspuu lahoaisivat hitaasti vuosikymmenien aikana, mutta niitä poltettaessa hiilidioksidi pääsee ilmakehään heti. Puun päästöt energiayksikköä kohti ovat 16 % suuremmat kuin hiilen, joten hiilen korvaaminen osaksi puulla aiheuttaa 2020 päästöjen kasvamisen 16 prosentilla verrattuna pelkän hiilen päästöihin (0-taso), kuva 10. Todelliset päästöt vähenevät hitaasti metsätähteiden uusiutumisajan loppuun mennessä. EU:n tilastoissa Suomen laskennalliset päästöt vähenisivät korvatun hiilen päästöjen verran jo 2020. Ilmakehässä vaikuttavat kuitenkin todelliset päästöt. Poliittiset päättäjät Suomessa ja EU:ssa ovat kuitenkin tyytyväisiä ”uusiutuvaan” puuenergiaan uskoessaan päästöjen pudonneen 2020. USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa on huomattu EU:n puuenergiainnostus. USA:ssa on jo kymmeniä pellettitehtaita, jotka tuovat pellettejä laivalla Eurooppaan. Paikallisen metsäteollisuuden kysynnän vähennyttyä pellettejä tehdään kuitupuustakin. EU:ssa tuonnin kasvu 2008-2009 oli yli 30 % vuodessa. Maapallon kannalta päästöt kasvavat, mutta vähemmän, koska puun uusiutumisaika lähtömaissa on lyhyempi kuin Euroopassa ja Suomessa. Helsinki välttäisi rekkarallin ja saatavuusongelmat kotimaisuuden kustannuksella tuomalla pelletit ulkomailta. Suomen syöttötariffista hyötyisivät Floridan metsänomistajat. Metsätähteiden lisäämiseen liittyy vakavia ongelmia metsän kestävän käytön kannalta. Tähteiden jatkuva tarkka kerääminen heikentää metsän maaperää ja kasvua, kun ravinteita kulkeutuu pois, jos metsiä ei vastaavasti lannoiteta. Se on tulevien sukupolvien ongelma. Myös luonnon monimuotoisuus kärsii. Puun lisääminen hiilen joukkoon suurentaa pienhiukkaspäästöjä. Puun lisäkäyttö energiaksi lisää siis sekä ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä että terveydelle vaarallisia pienhiukkaspäästöjä ja vaarantaa metsien kestävän käytön Puun avulla hillitään Suomessa ilmastonmuutosta parhaiten kasvattamalla metsien hiilidioksidinielua ensiharvennuksilla ja ylijäämäpeltojen metsityksillä. Energian tuottaminen jatkuvan tuen varassa ruokohelpeä viljelemällä ei ole kestävää. Suomen metsät kasvavat vuosittain yli sata miljoonaa kuutiometriä, mutta käyttö on vain noin 70 miljoonaa kuutiometriä. Lisääntyvä kasvu nielee fossiilisen energian hiilidioksidipäästöistä vuosittain lähes kolmasosan. Päästökaupassa siitä tulisi saada korvaus. Negatiivinen päästömaksu toisi Suomelle vuosittain miljardiluokkaa olevat tulot riippuen päästömaksun suuruudesta. Jos metsien kasvavaa puuvarastoa aletaan polttaa energiaksi aikaisempaa enemmän, ilmakehään tulee lisää hiilidioksidia. Päästöt kasvavat ja nielu heikkenee. Martti Tiuri |
|