Suomella ei ole varaa heikentää tutkimusta HS 1.3.2014
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen strategien tutkimuksen toimikunnan perustamisesta Suomen Akatemiaan. Tavoitteena on suunnata kilpailtavia tutkimusvaroja kansantalouden kannalta tärkeille aloille. Tavoite on hyvä, mutta toteutus johtaisi pitkäaikaiseen tutkimuksen vähentymiseen ja byrokratian kasvuun.
V. 2017 mennessä varoja kerättäisiin 70 milj. euroa jaettavaksi pitkiin strategisen tutkimukseen hankkeisiin hakemusten perusteella. Varat koottaisiin Tekesin ja Suomen akatemian sekä valtion tutkimuslaitosten (mm. VTT, Metsäntutkimuslaitos, Mittaustekniikan laitos, Geologian tutkimuslaitos) leikkaamalla niiden budjettivaroja suunnilleen samalla prosenttiosuudella. Valtion tutkimuslaitoksia yhdistettäisiin.
Virkamiesten laatimassa suunnitelmassa on unohtunut etteivät tutkimuslaitokset ole samanarvoisia strategisen tutkimuksen kannalta. Laitosten yhdistämisessä ei myöskään ole otettu huomioon yhdistettävien laitosten erilaista toimintakulttuuria. Varojen siirtäminen ja laitosten yhdistäminen johtavat pitkäaikaiseen toiminnan heikkenemiseen, ja hiljaisen tiedon häviämiseen. Byrokratia kasvaa ja tutkimus vähenee.
Tarvitaan ohjelma, jonka laatiminen kuuluu tutkimustyössä ansioituneille kokeneille tutkijoille ja tuotekehittäjille. On määriteltävä strateginen tutkimus, ja valittava kansantalouden kannalta tärkeät laitokset, joiden tutkimusvaroja ei leikata. Poliitikkojen tehtäväksi jää tutkimusresurssien suuruudesta päättämien.
Suomi tarvitsee viennin kasvua. Valtaosa strategista tutkimusta on tekniikan sekä fysiikan, kemian ja biotieteiden tutkimusta. Näiden tutkimuksen tuntevat parhaiten alan yliopistot ja niiden huolella valitut professorit. Ne pystyvät tietonsa ja kokemuksensa perusteella valitsemaan oikeat tutkimuskohteet paremmin kuin opetusministeriön virkamiehet ja Suomen akatemian harvalukuinen toimikunta. Kilpailuttaminen ei auta, kun vika on resurssien vähäisyydessä, joka on pudottanut tekniikan yliopistojen kansainvälistä tasoa.
Paras tulos saavutetaan, kun alan yliopistoille annetaan lisää varoja tohtorikoulutukseen, jotta alan yliopistoissa voidaan perustaa tutkimusryhmät Suomen kannalta tärkeillä vientialoilla. Se takaa uusia tutkimustuloksia innovaatioiden perustaksi ja yritysten hyödynnettäviksi. Opetus ja tutkimus pysyvät ajan tasalla ja uusi tieto leviää valmistuneiden kautta yrityksiin ja yhteiskuntaan.
Suomella ei nykytilanteessa ole varaa heikentää tutkimustoimintaa, joten virkamiesten suunnitelma on jätettävä lepäämään. On laadittava tutkimuksen kehittämisohjelma kokeneiden tutkimuksen asiantuntijoiden avulla. Ohjelma parantaa Suomen uskottavuutta, tuo investointeja ja tukee luottoluokituksen säilymistä.
Martti Tiuri
Professori emeritus, Aalto-yliopisto