Helsingin yliopisto, Tietotekniikka: nyt!    26.02.2003
Kolmas teollinen vallankumous ja Suomi

Miksi Suomi on menestynyt

Suomi on menestynyt mainiosti murroksen alkuvaiheessa. YK:n mukaan Suomi johtaa teknologian saavutuksissa ja on lähellä johtavia maita myös inhimillisessä kehityksessä. IMD:n (International Institute of Management Development) kilpailukykylistalla Suomi on nyt toisena USA:n jälkeen. Yhdeksän vuotta sitten Suomen sija oli 25. World Economic Forumin mukaan Suomi on paras ympäristön kestävyydessä ja uusiman selvityksen mukaan johtaa tietoyhteiskuntakehityksessä.

Mihin Suomen menestyminen perustuu? On tarvittu osaamista, tietoa, ennakkoluulottomuutta ja onnea. Suomalaiset ovat valmiimpia kuin monien muiden maiden kansalaiset ottamaan käyttöön uutta teknologiaa. Puhelin tuli Suomessa käyttöön kaksi vuotta sen keksimisen jälkeen. Kolmas Edisonin valmistamista sähkögeneraattoreista tuli Suomeen. Suomalaisilla on myös innovaatiokykyä. Vain innovatiiviset ovat selvinneet entisaikojen kovasta elämästä Suomessa.

Suomessa tietoliikenneosaaminen on aina ollut korkealla tasolla. Yksityisiä puhelinlaitoksia on ollut runsaasti. Pohjoismaiden teleyhtiöt kehittivät ensimmäisenä maailmassa pohjoismaisen matkapuhelinjärjestelmän NMT. Sen ja sitä seuranneen GMS:n ansiosta Nokia on saavuttanut johtavan aseman maailmassa. Nokian tuotekehitys- ja tutkimustehtävissä toimii Suomessa nyt lähes 10 000 ihmistä. Nokian ansiosta Suomessa on monta muuta kansainvälistä telealan yritystä. Soneran kehittämät palvelutuotteet ovat nostaneet yrityksen arvoa niin, että valtio on saanut osakkeiden myynnistä 40 miljardia markkaa ja omisti silti yli puolet Sonerasta ennen Soneran ja Telian fuusiota.

Suomen menestymisen edellytyksenä on ollut määrätietoinen panostaminen osaamiseen ja uuden tiedon hankintaan. Tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä lähestyy jo 60 prosenttia ikäluokasta. 1990-luvulla tiedekorkeakoulujen opiskelijoiden lisäys on tapahtunut pääosin TTT-alalla, jossa sisäänotto nostettiin muutama vuosi sitten tuhannesta kahteentuhanteen. Tämän kirjoittajan aloittaessa opiskelunsa 1945 meitä alan opiskelijoita oli kuusi.

Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien osuus kansantuotteesta on 15 vuodessa noussut 1,5 prosentista 3,4 prosenttiin. Valtio on 1990-luvulla jatkuvasti lisännyt Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin resursseja samoin perustutkimusta rahoittavan Suomen akatemian resursseja. Valtaosa kasvusta on kuitenkin yritysten ansiota. Niiden osuus on kasvanut yli 70 prosenttiin, josta puolet on sähkö- ja elektroniikkateollisuuden.

Tietoyhteiskunnan kehittymisen vaikutukset

Tietoyhteiskuntakehityksen ansiosta Suomessa on syntynyt 360000 uutta työpaikkaa vuodesta 1994 vuoteen 2000. Niitä on tarvittu, sillä 1989-1993 laman aikana kaikkialta Suomesta hävisi noin 18 % työpakoista (160000 työpaikkaa). Tietoteollisuuden luonteesta johtuen työpaikkojen lisäys on keskittynyt kuuteen seutukuntaan, Helsingin (160000), Tampereen ja Turun (54000), sekä Oulun, Jyväskylän ja Lahden seutukuntiin (45000). Ihmiset ovat muuttaneet työn perään. Siten seutukunnan väestön kasvu- prosentti on ollut sitä suurempi mitä suurempi väestö on ollut ennestään. Muutto Helsingin seudulle on ollut voimakasta koko sodanjälkeisen ajan. Se on pysähtynyt vain lama-aikoina.

On ilmeistä, että tulevaisuudessakin Helsingin metropolialueen lisäksi muut suuret keskukset ovat avainasemassa kasvun vetäjinä. Pienemmät kaupunkiseutukunnat voivat menestyä verkottumalla kasvukeskuksiin. Tietoyhteiskuntakehityksestä erillään Suomi voi menestyä luontomatkailun alalla.

Suomalaisten palkkasumma on kasvanut nopeasti johtuen siitä, että on pystytty tekemään entistä arvokkaampaa työtä. Alimmillaan palkkasumma oli v. 1992, jolloin se oli 33 miljardia euroa. Vuoteen 2001 mennessä se oli noussut 55 miljardiin euroon Osa kasvusta johtuu työllisyyden paranemisesta (joka sekin on tietoyhteiskuntakehityksen ansiota), mutta huomattava osa paremmasta osaamisesta. Palkkasumman nousu voi jatkua, sillä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta kasvaa edelleen lähivuosina nopeasti. Nousun todennäköisyyttä lisää, että osaajien palkkataso on Suomessa EU-maiden alhaisin.

Pilviä tulevaisuuden taivaalla

Suomi on tähän asti menestynyt mainiosti, mutta tulevaisuuden kannalta kaikki ei ole kunnossa. Ongelmia tuottaa mm väestön ikääntyminen. Suuret ikäluokat siirtyvät lähi vuosina eläkkeelle. Jos nykyinen trendi jatkuu muutaman vuoden kuluttua työelämästä poistuu vuosittain 70000, mutta tulee vain 60000. Jo lähivuosina suomalaisten on totuttava työskentelemään nykyistä pitempään työelämässä. Siihen tähtää eduskunnan juuri hyväksymä uusi eläkelaki. Lisäksi suomalaisten on tultava työelämään nykyistä nuorempana. Nyt opinnot aletaan keskimäärin kolmen vuoden kuluttua ylioppilaskirjoituksista, ja opiskeluaika venyy useita vuosia virallisesta ajasta.

TTT:n tuotannon kasvun ansiosta viennin osuus on noussut lähes puoleen kansantuotosta. Se on riski, jos kilpailukyvystä eli osaamisen ja tutkimuksen tason noususta ei huolehdita. Tässä suhteessa valtion tiede- ja teknologiapolitiikka 2000-luvulla on lyhytnäköistä.

Kun TTT-alan sisäänotto nostettiin kaksinkertaiseksi, opiskelijaa kohti myönnettiin vain 30 000 mk vuodessa, vaikka kustannukset yliopistoissa ovat olleet keskimäärin 60 000 mk. Opetusministeriö on jakanut määrärahoja eri tieteenaloille perustuen aikaisempien vuosien kustannuksiin. Opetukseen on investoitava tulevaisuus huomioonottaen, ei peruutuspeiliin katsoen. Suomen pysyminen johtavana maana TTT-alan kehityksessä edellyttää mm ajanmukaisia kalliita opetus- ja tutkimuslaboratorioita.

Virhe on myös Tekesin ja Suomen akatemian resurssien pitäminen entisellään jo kolmen vuoden ajan, eikä ensi vuoden budjetti tuo parannusta. Tekesin ja Suomen akatemian varoja olisi lisättävä samassa suhteessa kuin teollisuus lisää omia tutkimus- ja kehitysinvestointejaan.

Vaarallista on, ettei Suomessa vielä ymmärretä huippuosaajien merkitystä. Heitä verotetaan selvästi ankarammin kuin kilpailevissa maissa. Se johtaa vähitellen huippuosaajien maasta muuttoon tuhoisin seurauksin Suomen kilpailukyvyn kannalta. Korkea rajavero ei myöskään kannusta osaamisensa kartuttamiseen, koska vaivannäöstä lisäpalkan muodossa saatu hyöty ei vastaa vaivannäköä. Suomessa on välttämätöntä loiventaa tuloveron progressiota, jotta hyvä tietoyhteiskuntakehitys jatkuisi. Osaamisen nousuun perustuva palkkasumman kasvu lisää veropohjaa, ja sallii tuloverotuksen alentamisen.

Suomessa on parantamisen varaa myös TTT:n käyttöönotossa. Monissa internet-tilastoissa Suomi on sijoittunut vain keskinkertaisesti. TTT:n käyttö muussa teollisuudessa, palveluyrityksissä ja palveluissa on vielä lastenkengissä.

Tulevaisuusvaliokunta ja tulevaisuusministeri

Suomen eduskunta on halunnut vastata maailman muutokseen ja on ensimmäisenä maailmassa perustanut tulevaisuusvaliokunnan. Sen tehtävänä on tarkastella tulevaisuutta 5-20 vuoden tähtäyksellä ja parantaa siten eduskunnan päätöksentekoa. Hallitus antaa vaalikausittain eduskunnalle tulevaisuusselonteon. Tulevaisuusvaliokunta laatii siitä asiantuntijoita kultuaan eduskunnalle mietintönsä toimenpide-ehdotuksineen. Toinen tärkeä tehtävä on teknologian kehityksen yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi.

Eduskunnan muut valiokunnat perustuvat vastaaviin ministeriöihin. TTT--vallankumouksen hyväksikäyttö edellyttää, että hallitukseen tulee tulevaisuudesta vastaava ministeri esimerkiksi valtioneuvoston kansliaan koordinoimaan tietoyhteiskunnan kehittämistoimia. Muuten Suomella on takanaan loistava tulevaisuus.