Satakunnan Kansa 11.4.2011
Oikeat Enegiavalinnat
Yhteiskunta tarvitsee edullista ja vähäpäästöistä energiaa. Oikea energiavalinta edellyttää eri vaihtoehtojen punnitsemista. On myös huomattava, että sähkön kasvu vähentää kokonaisenergian tarvetta. Suurimmat ympäristöongelmat ovat ilmastonmuutos, terveydelle vaaralliset pienhiukkaset, ydinvoimaonnettomuuksien säteilypäästöt sekä jätteiden loppusijoitus.
Pahimpana ympäristöhaittana pidetään ilmastonmuutosta, joka voi aiheuttaa suuria vaikeuksia ihmiskunnalle, tulvia, nälkää ja tauteja. Maailman päästöjen tulisi vuoden 1990 päästöihin verrattuna pudota puoleen vuoteen 2050 mennessä, jotta lämpötilan nousu jäisi siedettäväksi.
Ydinvoima päästöttömänä on edullisin. Tuulivoima on päästötöntä, mutta on pätkäsähköä ja vaatii säätövoimaa. Se on kallista ja kuluttaa luonnonvaroja, erikoismetalleja ym. yli 40-kertaisesti ydinvoimaan verrattuna. Yhden ydinvoimalan korvaava tuulikenttä vaatii yli 100 neliökilometriä ranta-aluetta.
Uusiutuva energiaa vähentää päästöjä tehottomasti, eikä sitä ole riittävästi. Bioenergia on päästötöntä vasta uusiutumisajan puitteissa (SYKE 2010). Suomessa metsätähteiden polton lisäämisestä tulee päästöjä lähivuosina enemmän kuin korvatusta hiilestä ja talojen lämmityksessä vuoteen 2050 mennessä yhtä paljon kuin kevytöljystä. Maailman metsät eivät riitä bioenergiaan, koska se edellyttäisi metsien käytön moninkertaistamista.
Peltoperäiset biopolttonesteet vähentävät päästöjä tehottomasti. Nykyisistä vain Brasilian sokeriruokoetanoli vähentää päästöjä EU:n edellyttämät 60 % bensiiniin verrattuna, mutta Brasilian tuotanto ei alkuunkaan riitä. Ihmiselle riittää puoli hehtaaria peltoa, mutta auto tarvitsee useita hehtaareja. Olisi keskityttävä sähköauton kehittämiseen, koska se kulkee kolmasosalla energiasta.
Terveydelle vaaralliset pienhiukkaset on otettava huomioon energiavalinnoissa. Kaikki polttovoimalat ja diesel-liikenne tuottavat pienhiukkasia. Ne ovat myrkyllisiä nokihiukkasia sekä typpi- ja rikkipäästöistä ilmassa hiukkasiksi muuntuneita. Maailman terveysjärjestön (WHO 2000) mukaan pienhiukkaset tappavat EU25-maissa joka vuosi 350 000, ja Suomessa 1300 ihmistä sydän- ja keuhkosairauksiin. THL:n mukaan puun pienpoltto Suomessa aiheuttaa 250 kuolemaa vuosittain.
Ydinvoimaloilta vaaditaan absoluuttista turvallisuutta, mutta kaikilla energialähteillä on vaaransa. Länsimaisissa ydinvoimaloissa reaktoria ympäröi paksu teräsbetoninen suojakupu, jonka tarkoituksena on estää säteilyvuodot onnettomuudessa. USA:n suurin onnettomuus tapahtui 1979 Harrisburgissa. Käyttövirheen vuoksi reaktori kuumeni. Ydinpolttoainetta suli, mutta suojakupu teki tehtävänsä. Ulkopuoliset saivat säteilyä erittäin vähän.
Maailman pahimman ydinonnettomuuden, Tshernobylin reaktorissa ei ollut suojakupua ja hidastimena toimi grafiitti veden sijasta. Luvaton koe aiheutti grafiittisydämen tulipalon. Tulisoihtu paloi useita päiviä ja levitti suuren osan uraanipolttoaineesta säteilylaskeumaksi kauas ympäristöön. YK:n 2000 ja WHO:n 2005 perusteellisten raporttien mukaan voimalassa kuoli 47 työntekijää säteilyyn. Radioaktiivisen jodin (puoliintumisaika 8 vuorokautta) tuottamaan kilpirauhassyöpään kuoli 9 lasta. Ydinlaskeuma aiheuttaa vuosien kuluessa laskennallisesti 4000 syöpäkuolemaa eli 50- 100 kuolemaa vuosittain. Perinnöllisiä vaikutuksia ei todettu.
Fukushimassa reaktorit kuumenivat tsunamin pysäytettyä varavoimadieselit. Syntynyt vety aiheutti räjähdyksiä, joka rikkoi rakennuksia ja laitteita. Radioaktiivisia kaasuja oli ylipaineen välttämiseksi ajoittain päästettävä ulos suojakuvusta. Yhden suojakuvun alaosan läpivientiin tuli reikä, josta radioaktiivista vettä pääsi jäähdytyskanaviin ja mereen. Säteily vaikeutti työskentelyä voimalassa ja nosti työntekijöiden todennäköisyyttä kuolla syöpään. Lisähaitta oli, että vesi päästettiin kuivumaan käytetyn polttoaineen altaissa. Sauvojen gammasäteily aiheutti altaan luona tappavan ja kauempana voimalassa vaarallisen säteilytason. Altaat oli täytettävä kaikin keinoin.
Ydinenergiajärjestö IAEA on määritellyt Fukushiman onnettomuuden Harrisburgin suuruusluokkaan. Pitempään jatkuneena voimalan ulkopuolelle pääsee radioaktiivisia kaasuja enemmän. Meressä veden säteily laimenee olennaisesti virtauksista riippuen. Säteilyannokset voimaloiden ulkopuolisille jäänevät luonnonsäteilyyn verrattuna alhaisiksi.
Japanin tuhoutuneet ydinvoimalat olivat 40 vuotta vanhoja. Suomessa voimaloissa tehdään jatkuvasti uuden tiedon mukaisia turvallisuusparannuksia mm vedyn kerääntyminen ja siten vetyräjähdykset on estetty.
Jätteiden loppusijoitus on ratkaistu vain ydinvoimaloissa. Polttovoimaloiden kaasujätteet päästetään ilmakehään ja hiukkaset ihmisten keuhkoihin. Ydinvoima on oikea valinta.
Martti Tiuri
professori emeritus