Huippuosaamisen kehittämisohjelma

22.02.2014                                                    Martti Tiuri martti.tiuri@aalto.fi

Tekniikan yliopistoille huippuosaamisen kehittämisohjelma vientiteollisuuden kasvattamiseksi

Suomi tarvitsee huippuosaamista, sillä nykyisestä lamasta selviäminen edellyttää viennin lisäämistä ja osaamiskilpailukyvyn parantamista. Osaamisen nousu pelasti Suomen 1990-luvun lamasta. Tekesin johdolla laaditun teknologiaohjelman perusteella lisättiin 1990-luvulla tutkimus- ja opetusvaroja tekniikan yliopistoissa ja fysiikassa. Diplomi-insinöörien määrä kaksinkertaistui ja tekniikan tohtorien moninkertaistui. Ne loivat perustan Nokian nousulle kännykkätekniikassa.

Myös Nokia alkoi lisätä tutkimus- ja tuotekehityspanostustaan. Suomen vientitulot kasvoivat 1995-2008 lähes kolminkertaisiksi yli 87 mrd. euroon lähinnä uuden kännykkätekniikan viennin vuoksi. Kun kännykästä tuli kulutustuote, tuotanto on siirtynyt suuriin kulutusmaihin ja on lähes loppunut Suomessa. Kokonaisvienti on pudonnut 10-15 mrd euroa (kuva 1) ja ulkomaanvelka uhkaa kasvaa lähes 10 mrd eurolla vuodessa. Suomessa uskottiin menestyksen jatkuvan, eikä investoitu lisää uuden tiedon tuottamiseen. V. 2014 tutkimus- ja tuotekehitysmenot uhkaavat pudota lähes miljardilla euroa.

(kuva 1)

Teknologia on murrosvaiheessa. Nanotiede- ja tekniikka, uudet materiaalit, uudet radioaaltoalueet, geenitekniikka jne vaativat investointeja tutkimukseen. Perustutkimuksen uusien tulosten soveltaminen edellyttää investointeja soveltavaan tutkimukseen. Siirtotekniikalla (translational technology) pyritään nykyisin monissa maissa vauhdittamaan uuden tiedon siirtymistä perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen ja yrityksiin, kuva 1. Merkittäviä lisäresursseja on suunnattu eri maissa erityisesti tekniikan yliopistoihin.

Uutta huippuosaamista tuottavat yliopistot. Avainasemassa ovat tekniikan yliopistot sekä fysiikan, kemian ja biologian opetuksen ja tutkimuksen taso. Valtiovallan yhteiskuntavastuu on huolehtia, että alan yliopistot ovat kansainvälistä huipputasoa.

Yliopistojen kansainvälisissä vertailuissa The Times Higher Education ja siitä polveutuva QS-vertailu ovat parhaita, koska ne tarkastelevat asioita monipuolisesti ja tieteen aloittain. Pienten maiden paras tekniikan yliopisto on Zürichin teknillinen korkeakoulu sijalla 8 (kuva 2). Ruotsin Kungliga Tekniska Högskolan on vuoden 2004 sijalta 60 noussut sijalle 34, ja Tanskan teknillinen yliopisto sijalta 69 samoin sijalle 34, Etelä-Korean vastaavasti sijalta 37 sijalle 25.

(kuva 2)

Teknillinen korkeakoulu ja muut alan yliopistot olivat maailman johtavia kehitettäessä kännykkätekniikkaa (ict) 1990-luvulla. Vielä 2004 TKK oli sijalla 49, mutta 2009 sija oli 94. Tutkimuspolitiikan puuttumisen vuoksi Aalto on jäänyt pahasti jälkeen eikä enää 2013 ole sadan parhaan joukossa. Japani on Suomen kanssa samassa tilanteessa. Tokio Institute of Technology on 2000-luvulla pudonnut sijalta 11 sijalle 58. Japanin vienti on pudonnut ja BKT:n kasvu on heikkoa.

Viennin kasvattaminen edellyttää Suomessa osaamiskilpailukyvyn selvää parantamista. On otettava käyttöön siirtotekniikka. Alan yliopistojen resursseja on lisättävä ja luotava säännöllinen tohtorikoulutus sekä tutkimusryhmät Suomelle tärkeille tekniikan aloille. Tarvitaan teknologian kehitysohjelma (kuva 3). Sen toteutumisesta huolehtimaan on valtioneuvoston kansliaan nimettävä vastuuhenkilö, sillä Valtioneuvoston jäsenistä kukaan ei ole tekniikan tuntija.

(kuva 3)

Tohtorikoulutukseen on varattava valtion budjetissa varat, jotka vastaavat kilpailijamaiden yliopistojen resursseja. Laboratorioiden laitteet ja henkilökunta on saatava ajanmukaisiksi Tohtoriopiskelijoille on maksettava palkkaa ja he toimivat myös harjoitusten pitäjinä, jolloin opettajapula poistuu ja valmistumisajat lyhenevät. Lisäresurssien tarve on aluksi parikymmentä milj.. vuodessa ja nousee noin 200 milj. euroon muutamassa vuodessa.

(kuva 4)

(kuva 5)
Tutkimusinvestoinnit vaikuttavat osin nopeasti, koska yritykset saavat heti paremmin koulutettuja nuoria. Pitkällä tähtäyksellä huippuosaaminen takaa osaamiskilpailukyvyn ja viennin kasvun.
« Takaisin