TE 18.2.2011
Suomen on investoitava kasvuun
Suomi on pienenä maana täysin riippuvainen viennistä. Viennillä ansaitaan varoja, joilla tuodaan välttämättömiä ulkomaisia tuotteita. Johtuen tuontiin liittyvistä palvelu- ja teollisuustyöpaikkojen suuresta määrästä vienti, työllisyys ja talouden kasvu ovat sidoksissa toisiinsa. Valtiovalta voi tukea hyvinvointiyhteiskuntaa ja työllisyyttä parhaiten panostamalla lisää toimiin, jotka kasvattavat vientiä.
Viennin kilpailukyky on perustunut huippuosaamiseen ja tietoon. Niiden avulla vienti kolminkertaistui ja selvittiin 1990-luvun lamasta. 2000-luvulla osaamisen ja uuden tiedon tuottaminen on vaarallisesti heikentynyt, sillä avainasemassa olevien tekniikan ja luonnontieteiden yliopistojen tutkimus- ja opetusresurssit ovat jääneet jälkeen.
Arvostetun maailman yliopistojen laatua arvioivan QS World University Rankingin tekniikan listalla Teknillinen korkeakoulu on 2000-luvulla pudonnut lähes 100 sijaa, vuonna 2010 sijalle 140. Nyt kaukana TKK:n edellä ovat jopa Indonesian, Thaimaan, Kreikan ja Turkin parhaat tekniikan yliopistot.
Aalto-yliopisto on yritys vastata kansainväliseen haasteeseen, mutta toimet ovat myöhässä. Teknillisen korkeakoulun toimintavarat piti kaksinkertaistaa 130 miljoonan euron lisäyksellä. Yliopiston säätiön 700 miljoonan euron pääoman vuotuiset tulot ovat 2012 alkaen noin 30 miljoonaa euroa, mutta normaalien toimintamenojen on tultava valtion budjetista.
Kasvun turvaamiseksi on viipymättä laadittava ja toteuttava tekniikan ja luonnontieteiden yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen kehittämis- ja resurssiohjelma. Ohjelma alkaa vaikuttaa nopeasti, koska yritykset ja yhteiskunta saavat heti laadukkaammin koulutettuja tohtoreita, diplomi-insinöörejä ja insinöörejä. Pitkällä tähtäyksellä taataan uusien kasvuyritysten syntyminen.
Suomessa valtioneuvoston kokoonpano ei ole pysynyt mukana tietoyhteiskunnan nopeassa kehityksessä. Maan hallitukseen on saatava kehittämisohjelmasta huolehtimaan ministeri, joka on tekniikan yliopistotutkimuksen asiantuntija. Teknologia- ja tiedeministerinä hän toimisi pääministerin apuna salkuttomana ministerinä valtioneuvoston kansliassa.
Martti Tiuri
Professori emeritus