|
1980-luvulla maapallon ilmasto lämpeni samaa vauhtia hiilidioksidipäästöjen
kanssa. Kun
parempaa tietoa ei ollut päätettiin Rion ympäristökokouksessa 1992, että
lämpiäminen johtuu
päästöistä. Uskomus ihmiskunnan syyllisyyteen muuntui vähitellen yleiseksi
totuudeksi.
Ympäristön suojelijat ja monet poliitikot haluavat pitää kiinni ihmisen
syyllisyydestä, koska se on
antanut mahdollisuuden esiintyä maapallon ”pelastajana” ja säätää ihmisten
toimintaa.
Viimeisten 30 vuoden aikana on saatu runsaasti uutta tutkimustietoa, joka
viittaa siihen, että
auringon aktiivisuuden vaihtelu yhdessä merivirtojen kanssa on pääsyy
ilmaston muuttumiseen.
Nykyinen ilmastopolitiikan ja energiapolitiikan perusta on väärä ja johtaa
kalliisiin
virheinvestointeihin ja kuluttajien sähkönhinnan nousuun. Vastuullisten
tutkijoiden ja poliitikkojen
on paneuduttava asioihin eikä enää luotettava uskomuksiin.
Ilmaston muuttuminen
Ilmasto on 1900-luvulla keskimäärin lämmennyt noin 0,8 astetta, mutta
lämpiäminen on seurannut
päästöjen kasvua vain 1975-2000, kuva1. Selvemmin lämpiäminen on noudattanut
auringon
aktiivisuuden vaihtelua, kuva 2.
 |
 |
Kuva 1. Maapallon
keskilämpötilan muutos 1880-2010. Päästöt ja lämpötila ovat nousseet
samaa vauhtia vain 1975-2000. Lämpötilan nousu on pysähtynyt vuoden 2000
tienoilla.
Ref.; Hadley Centre; CDIAC.
|
Kuva 2.
Lämpötilan muutos ja aa-indeksi (likiarvo ja
CO2 –päästöt. Viiden vuoden liukuvat keskiarvot. Lämpötilan
muutos on seurannut auringon aktiivisuuden vaihtelua. Auringon
aktiivisuus on pudonnut vuoden 2000 tienoilla.
Ref.: HadCRUT; Ilmatieteen laitos
aa-indeksi.
5 vuoden liukuva keskiarvo
M. Turi |
Auringontutkijoiden mukaan auringon aktiivisuus nousi 1900-luvulla lähes
jatkuvasti. Se
todennäköisesti aiheutti 1900-luvulla 0,8 asteen lämpötilan nousun. Auringon
aktiivisuus putosi
1998, eikä lämpötila ole noussut 16 vuoteen päästöjen kasvusta huolimatta,
kuva 3. Myös
Pohjoisen Jäämeren jääpinta-ala ei vuoden 2008 jälkeen ole pienentynyt,
mutta hajonta on
kasvanut, kuva 4.
 |
 |
Kuva 3.
Maapallon ja merenpinnan(SST) lämpötilat eivät ole
nousseet 2000-luvulla, vaikka ilmakehän CO2 pitoisuus on kasvanut
entistä jyrkemmin. Ref.: HadCRUT3,HadSST2, M.Tiuri 21.2.2014 |
Kuva 4.
Pohjoisen Jäämeren jääalue ei ole pienentynyt 2008 jälkeen. Hajonta on
kasvanut.
Ref.:Arctic.atmos.uluc.edu/cryosphere |
Tutkimusten mukaan maapallon ilmasto on myötäillyt auringon aktiivisuuden
vaihtelua tuhansia
vuosia, kuvat 5 ja 6. Lämpötila on arvioitu välillisesti puiden
vuosirenkaiden paksuuden ja tiheyden
sekä radiohiilen pitoisuuden, jäänäytteiden beryllium-pitoisuuden, järvien
sedimenttikerrosten
vaihteluiden perusteella. Lämpötilamittauksia on tehty 1800-luvun lopulta
alkaen. Mittarien sijainti
vaikuttaa tulokseen eikä ja keskiarvon laskeminen useinkaan ole perusteltua.
Auringonpilkkujen
määrä ja kosmisen säteilyn voimakkuus kuvaavat auringon aktiivisuutta.
Keskiajalla 1050-1250 ilmasto oli lämmin. Elintaso Euroopassa nousi.
Viininviljely laajeni
pohjoiseen ja Grönlantiin muutti maanviljelijöitä. Maanviljely loppui siellä
ilmaston viilennettyä.
1600-luvun lopulla aurinko oli erittäin rauhallinen. Auringonpilkkuja ei
ollut vuosikymmeniin. Ilmasto
oli selvästi nykyistä viileämpi. Kolmasosa suomalaisista kuoli nälkään ja
tauteihin. Lähes koko
1900-luvun auringon aktiivisuus kasvoi. Lämpötila nousi erityisesti
1900-luvun jälkipuoliskolla ohi
Keskiajan lämpökauden.
 |
 |
Kuva 5.
Pohjoisen pallonpuoliskon (30O-90ON) keskilämpötilan
poikkeama vuosina 0 – 2000 (vuotuinen ja 50 vuoden tasoitettu
poikkeama).
Ilmasto lämpeni I900-luvulla, mutta alkoi 1900-luvun lopussa jäähtyä.
Ref,:Christiansen, Ljungqvist; Clim Past 8, 2012 min. |
Kuva 6.
Auringon aktiivisuus (auringonpilkkujen lukumäärä ja
puulustojen radiohiilipitoisuus). MM Keskiajan maksimi (paljon
auringonpilkkuja),
Mm Maunderin minimi, ilmasto viileä, Dm. Dalton viileähköä.
Ref.:Solanki, Usoskin et.al. 2003 |
YK:n Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, (IPCC) selvittää
ilmastonmuutosta. Sen uusin
raportti (AR5) osoittaa, ettei IPCC ole valmis ottamaan uutta tutkimustietoa
huomioon, vaan väittää
olevan entistä varmempaa, että Ilmastonmuutos on päästöjen aiheuttama. IPCC
luottaa
tietokonemalleihin, ei havaintoihin. Malleilla pyrittiin antamaan oikea
lämpötilan nousu 2007
(IPCC:n raportti AR4). Nyt ne ennakoivat aivan liian suuria nousuja
havaintoihin verrattuna, kuva 7.
 |
 |
Kuva 7.
IPCC:n 2000-luvulla julkaisemia eri ilmastomallien
ennusteita. Ennusteet ovat aivan liian suuria |
Kuva 8.
IPCC:n raportissa AR5 julkaistu ennuste. Vuosisadan
vaihteeseen mennessä lämpötila voisi nousta jopa 5 astetta ja merenpinta
1,5 metriä. |
IPCC:n raporttiin vedoten esitetään kauhukuvauksia maapallon
tuhoutumisesta, kun lämpötila voi
nousta jopa viisi astetta vuosisadan loppuun mennessä ja merenpinta 1,5
metriä. (IPCC:n
tiedotustilaisuus 5.5.2014; NASAn Etelämantereen tutkimusryhmän
tiedotustilaisuus 6.5.2014
”Vedenpaisumus uhkaa”) Kauhuvausten perusteella vaaditaan päästöjen
vähentämistä maksoi
mitä maksoi. Vastakkaisia tutkimustuloksia pyritään mediassa sensuroimaan.
Auringon aktiivisuutta voidaan arvioida eri tavoin (auringonpilkkujen määrä,
aurinkotuulen
aiheuttama maan magneettikentän vaihtelu (aa-indeksi), puiden vuosirenkaiden
radiohiilen määrä
jne.) Uusin keino on mitata auringonpilkkujen magneettikenttää satelliittien
avulla ja maanpinnalta.
Kun havainnot 1998 aloitettiin kenttä putosi 2014 mennessä 30 %. Jos
putoaminen jatkuu vielä 25
%, joudutaan tilanteeseen, jossa auringonpilkkuja ei enää voi syntyä.
Silloin ilmasto voi
viilentyä1600-luvun lopun tasolle. 1900-luvulla lämmenneet valtameret
viivyttävät jäähtymistä.
 |
|
Kuva 9.
Auringonpilkkujen magneettikentän voimakkuus.
Kenttä on heikentynyt mittausten alusta 1998 vuoteen 2014 menessä 30 %.
Jos putoaminen jatkuu vielä 25 % aurinko on niin rauhallinen, ettei
auringonpilkkuja voi enää syntyä. Ilmasto jäähtyy.
Ref.: Livingston et al. ; The Astrophysical Journal Letter Sept 20, 2014
|
|
Martti Tiuri 1.6.2014
« Takaisin
|
|