Globalisaation vuoksi Suomen tulevaisuus on yhä enemmän sidoksissa koko maailman tulevaisuuteen. Suomi on osa maailmantaloutta ja sen kriisit vaikuttavat suoraan Suomeen. Ympäristöongelmat ovat maailmanlaajuisia ja vaativat Suomessakin toimia niiden ratkaisemiseksi. Harvaanasuttuna pohjoisena maana oikeat ratkaisut ovat erilaisia kuin muissa maissa..

Suomi muuttui suhteellisen lyhyessä ajassa maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi ja sitten tietoyhteiskunnaksi. Muutoksen nopeuden vuoksi sopeutumisvaikeuksia on enemmän kuin rauhallisemman kehityksen maissa. Koulutus ei ota riittävästi huomioon tietoyhteiskunnan tarpeita. Demokraattinen järjestelmä toimii ontuen kun kansalaisten tiedon tasossa on puutteita. Hallinto mm ministeriöiden työnjaon ja kuntajaon osalta on jäänyt jälkeen.

Suomi on pystynyt käyttämään hyväkseen globalisoitumista. Globalisaation haasteet ovat erilaisia pienen kehittyneen maan ja kehitysmaiden kannalta. Suomi on pieni maa, jolle globalisaatio on sekä etu, että uhka. Etu on, että voimme globalisaation ansiosta tuoda ulkomaisia tuotteita ja palveluita, joiden käyttöä hyvinvointiyhteiskunnan toimiminen edellyttää. Terveydenhoito on riippuvainen ulkomaisista lääkkeistä ja sairaalavälineistä. Ulkomaiset tietokoneet ovat perustyövälineitä. Yliopistojen perustutkimus ei ole mahdollista ilman ulkomaisia tutkimusvälineitä. Niitä tarvitsee myös yritysten tuotekehitys. Teollisuus tarvitsee ulkomaisia raaka-aineita ja komponentteja. Televisio-ohjelmat, elokuvat, musiikki, kirjat ovat osin ulkomaisia. TV-vastaanottimet ja kamerat ovat käytössä joka kodissa.

Tuonti on mahdollista vain, jos on vientiä, jolla se maksetaan. Uhka on, että emme pysty viemään riittävästi. Teollisuusyhteiskunnassa voitiin vähentää tuontiriippuvuutta ja lisätä omavaraisuutta ryhtymällä valmistamaan tuontia korvaavia tuotteita. Markkinoiden toiminta globaalisti on tehnyt sen kannattamattomaksi. Poikkeuksia on. Ydinsähköä pystytään tuottamaan Suomessa edullisesti ja turvallisesti. Sillä korvataan sähkön tuonti Venäjältä. Kausiluonteinen ylituotanto voidaan myydä mm. Viroon ja Keski-Eurooppaan, kun pohjoismainen sähkömarkkina-alue laajentuu sinne.

Kiitos tekniikan tiedon ja osaamisen Suomi on pystynyt kasvattamaan vientiä tuontitarvetta vastaavasti. Viennistä 81 % (66000 miljoonaa euroa) oli 2008 vientiteollisuuden tavaroita, pääosin

__________________________________________________________________________________________________________

 

Kuva 3. Suomen työllisyysaste ja vienti 1995-2009.

 

Viennin omien työpaikkojen osuus työllisyydestä on kohtuullinen, mutta vienti mahdollistaa tuonnin, joka tarjoaa runsaasti  palvelutyöpaikkoja, joten työllisyys riippuu suoraan viennistä.                                                                                                                               Viite: Tullitilastot, EK